Ajankohtaiset

Nyt otsikoissa:


Selaa tiedotteita:   1 

Ilkka Seikun käsityöt pohjaavat perinteeseen


Vammalan Sammaljoella metsän siimeksessä asuu punaista taloaan Ilkka Seikku, kolmekymppinen kädentaitaja. Seikun käsissä valmistuu perinteistä suomalaista käsityötaitoa kunnioittaen muunmuassa puukkoja, pitkäjousia, shamaanirumpuja sekä luu- ja sarvitöitä.

Jokainen tuote valmistuu alusta loppuun puhtaasti käsityönä ja raaka-aineet, kuten luut, jänteet ja sarvet, Seikku kokoaa itse metsien kätköistä.

Ilkka Seikku on kotoisin Ulvilasta, Sammaljoella hän on pitänyt majaa viitisen vuotta.

- Isäni suku on Karkusta kotoisin, joten Vammalan seutu on tuttua paikkaa.

Seikun kädentaidot ovat sitä luokkaa, että kuvittelisi miehen opiskelleen käsi- ja taideteollista alaa. Hän on kuitenkin itseoppinut.

-Olen käynyt muunmuassa kurssin perinteisistä kädentaidoista, mutta muuta opiskelupohjaa käsityöalalle ei ole, kertoo Seikku. Sen sijaan hän on opiskellut erä- ja luonto-oppaaksi, mutta jättänyt näitä töitä tarkoituksella vähemmälle.

- Haluan antaa käsitöille enemmän aikaa, hän sanoo.

Käsitöiden tekemisen ohessa Seikku antaa myös kursseja niin pitkäjousen tekoon kuin puukon taontaankin, ja kuuluupa taitoihin myös eläintentäyttö.

-Täytön aloitin jo noin 10-vuotiaana, isäni jalanjäljissä, hän muistelee.


Seikkailevat vuohet tuovat säpinää

Elämänmeno Sammaljoella on hiljaista ja rauhallista.

- Kyllä tämä kiireettömyys voi jollekin kaupungin vilinästä tulleelle olla melkoinen niitti päähän, Seikku nauraa.

- Vaikka ympärillä onkin rauhallista, ei se silti tarkoita että olisi tylsää ja pitäisi pyöritellä vain peukaloita. Töitä on niin paljon kuin ehtii tehdä ja viihdyttämisestä huolehtivat myös lemmikit, kaksi kissaa ja viisi vuohta.

- Vuohet ovat sellaisia veijareita, että taitavat naapureitakin välillä säikytellä kun lähtevät kotoa seikkailemaan omille teilleen.

Seikku ei noudata kellontarkkoja työaikoja, vaan tekee kun siltä tuntuu.

- Oli päivä tai yö, silloin tehdään kun inspiraatio iskee.

Kun Ilkka Seikku muutti Sammaljoelle ja aloitti käsitöiden valmistamisen, elanto alkoi kertyä ensialkuun puukkoja tekemällä.

- Puukot taitavat olla edelleen eniten myytyä tavaraa, mutta myös jouset ovat alkaneet tehdä hyvin kauppaansa. Suosittuja ovat myös hirven-, peuran- ja naudansarvista tehdyt pienet pöllöamuletit ja poronnahkaiset tuluspussit.


Jouset ainoita laatuaan

Seikun valmistamat jouset eivät ole ihan mitä tahansa tavaraa, sillä hän on ainoa suomalainen, joka tekee yksipuisia pitkäjousia käsin veistämällä. Yhden jousen tekemiseen menee karkeasti arvioituna kolmisen tuntia, jos sen valmistaa yhtä kyytiä.

- Lisäksi tulevat tietysti vahaukset ja öljyämiset, joihin kuluu oma aikansa. Jousien suurin tilaajakunta ovat taljajousella aiemmin ampuneet.

- Kiertokulku tuntuu menevän vähän kuin päinvastoin, sillä useimmiten metsästäjä on aloittanut ruutiaseella, siirtynyt sitten taljajouseen ja hankkii viimeksi pitkäjousen, kertaa Seikku tyypillistä jousen ostajaa.

Suurin osa jousista menee metsästyskäyttöön, sillä vaikka ne ovatkin todella kevyitä, kaatavat ne kuitenkin mitä tahansa. Puukonkahvat Seikku valmistaa muunmuassa peuran- ja hirvensarvesta ja kaivertaa päätä koristamaan jonkin metsäneläimen. Tupet tehdään naudannahasta käsin ompelemalla.

-Tuppien tekoon uppoaa äkkiä muutama päivä, sillä kuivioita pitää pakottaa monta kertaa, että ne tulevat kunnolla näkyviin.


Suunnitelmissa kunnon tilat kursseille

Ilkka Seikulla on omat nettisivut, joilla voi tutustua hänen töihinsä. Sivut ovat myös ainoa varsinainen markkinointikeino, jota Seikku käyttää.

-Parasta markkinointia ovat kyllä tyytyväiset asiakkaat, jotka kertovat muille positiivista palautetta.

Internetsivut ovat kuitenkin helppo tapa lähestyä Seikkua, sillä tilauksen vaikkapa uniikista puukosta voi jättää netin kautta.

-Tilauksen mukana voi lähettää luonnoksen kuvasta, jollaisen haluaa tuotteeseensa ikuistettavan.

Tulevaisuudessa Seikun ajatuksissa siintää kunnon tilojen rakentaminen kurssien pitämistä varten.

-Tilaaja on tähän mennessä järjestänyt paikan, jonne olen vain mennyt vetämään kurssin. Olisi kuitenkin hienoa pitää kursseja kotona.

Pauliina Parto

Päivitetty viimeksi:  


 


 


 


 

  

Alueviesti, Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA | Puh. (03) 514 1416 |  Fax (03) 511 3097